Saavuin sormenpäittesi punahunnuntielle

tulevaisuus nosti katseensa arpajaisissa

tivolin onnettomin, kenenkään uskomatta

katse oli naulittuna ihmisten odotuksiin

valtavan itsekeskeisiin

lomalla, edes hetken, et vastaa ihanteita

et suorita, heinäkuun kahdeksantena, lepäsit

muuten juna putoaa kun se on huipulla

rata katkeaa ja suorat sanat ovat maisema

jossa kauneinta on lasaretin lamppu

kinuskissa - ainoa lemmikkisi lihoaa

Kun tämä päivä oli niin itkuinen kiukkura
vastanousseissa toiveissamme
täyttymystä, joka tulee
edeltää tämä nouseva tai laskeva olotila
se valvottaa yhdeksää kissasielua
tuoksusi kähisee ovella sitkeän miehen

Tyhjyysvarpaat pukevat muistosi kenkiä
itkuläheinen, juoksunomat Baltianjalat
maannahka - kirjoitin sen kamaratta

matka takiaisten, matka sorrettujen ajatusten
vielä kuulaat runot kaipaavat

Tunnistin kuolleet unelmat
sinisillalla kapeat huulet
säkissä vetoketju

kauneudenjunat lähtevät kaukaa
poutapohjaisilla kengillä

silmiesi viisi vaunua
raiteiden kymmenes suukko

Tähtitaivas oli minun kohtuuton mieleni
itkukauppias sai myydyksi
askeleen tuskanheleät vuorokausimaisemat

odotukset repesivät liian suurista housuista
likaisia molemmat

muodos- ja hienomenasyliinsä

minut kätkivät

Surusuomujen kuivuessa katsetahtovat omansa kauneuden möhkäleitä maailman pudonneista väreistä palava menetys kalvaheinähenkosten näkyvä unelma lohkeileva autuus Kirjoittajapiiri 11.6.2019